VIIDEN KUUKAUDEN HILJAISUUS JA UUSI ALKU

mDSC_0063
Edellisestä postauksesta on kulunut lähes viisi kuukautta. Kuten sanotaan, kaikelle on syynsä ja niin on tällekin.

Kulunut kevät oli yksi tähänastisen elämäni rankimmista. Kandin tekeminen yhdistettynä muihin opintoihin uuvutti ja aiheutti minulle unettomuutta, mikä vaikutti paljon yleiseen jaksamiseen. Mutta minä en luovuttanut - sinnikkäästi täytin päivät treenaamisella ja opiskelulla, ja liene sanomattakin selvää, että väsymys kävi päivä päivältä suuremmaksi.

Oravanpyörän katkaisi huhtikuun alku ja isän äkillinen sairastuminen, jonka vuoksi hän oli lähes kolme viikkoa sairaalassa (josta noin viikon teho-osastolla). Näin ollen itse oli laitettava arki Joensuussa "pauselle" ja keskityttävä tärkeimpään: omaan jaksamiseen, äidin tukemiseen ja isän luona olemiseen. Kaiken kaikkiaan mä taisin olla kolme viikkoa pois Joensuusta. Vähän ennen vappua palasin normaaliin arkeen ja Joensuuhun.

Isä on toipunut todella hyvin ja nopeasti siihen nähden, kuinka huonossa kunnossa hän oli huhtikuun alussa. Hän palasi töihin kesäkuussa ja tällä hetkellä hänestä ei voisi arvata, mitä elämä on heittänyt eteen kolme kuukautta sitten. Vaikka asiasta nyt kerron, toivon, ettei siitä kysellä enempää - halusin vain kertoa, miksi blogi on viime aikoina elänyt hiljaiseloa.

Vaikka kevät saikin yllättävän käänteen, on kandi silti paketissa ja syksyllä alkavat erityispedagogiikan maisteriopinnot. Nyt kesällä olen keskittynyt lähinnä kesästä nauttimiseen töiden tekemisen, treenaamisen ja lepäämisen ohella.

Blogi on ollut viime aikoina paljon mielessä, ja pikkuhiljaa tuntui oikealta palata tänne. Ulkoasu on kokenut myös jonkin verran muutosta - mitäs pidätte? Uskon, että postaustahti tulee pysymään rauhallisena jatkossakin, koska stressiä en halua tästä repiä. Jos teillä on postaustoiveita, niitä saa laittaa kommentteihin :)

Mutta kaiken kaikkiaan minulle kuuluu just nyt hyvää. Ja jos jotain tämä alkuvuosi on opettanut, niin asioilla on tapana järjestyä.

12 kommenttia

  1. Sinulla on ollut rankka kevät. Onneksi nyt asiat paremmin. Onnea ja iloa täältä Kuopiosta sinulle.

    VastaaPoista
  2. Sitä tiedän kokemuksesta, että elämään on tultava isompientahojen stoppi, jotta joskus osaa hellittää. Hurja kevät sulla ja paljon olette äitisi kanssa olleet mielessä vaikeimpina hetkinä!! Mahtavaa, että nyt kuitenkin kaikki alkaa olemaan jo parempana ja niin vaan sitä huomaa, että elämä taas kantaa ❤ t. Maailman laajuisen ihmeen emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, joskus on käytävä oikeasti henkisesti pohjalla, jotta osaa päästää irti. Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  3. En ole aikaisempaa ulkoasua nähnyt, mutta tää on kiva ja selkeä :) Elämässä on välillä rankkoja jaksoja ja just sillon keskitytään tärkeimpiin asioihin. Tsemppiä ja kiva kun palasit bloggauksen pariin!

    VastaaPoista
  4. Joskus pitää laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Hyvä, että isäsi toipuu, jaksamista kaikille sinne :)

    VastaaPoista
  5. Sinulla on ollut koetteleva kevät. Omaisen sairastumiset aina satuttavat. Mutta sait kuitenkin kandin paperit tehtyä. Onnittelen.
    Kivalta näyttää blogisi. Tervetuloa takaisin ja mukavaa kesää!

    VastaaPoista
  6. Todella hyvä, että isäsi on toipunut. Joskus tulee hetkiä, että asiat täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen. Tsemppiä ja voimia sinulle!

    VastaaPoista