Kuten mä oon varmaan tuhansia kertoja sanonut, ulkona vallitseva säätila vaikuttaa mun mielentilaan hyvin paljon. Alkuviikon mä olin kuin kävelevä zombi - mikään ei huvittanut ja väsytti vain, ihan sama kuinka paljon mä nukuin. Ja arvatenkin ulkona oli ihan harmaata, ihan kuin aurinko olisi päättänyt skipata Suomen ihan kokonaan.
Monena aamuna mulla on ollut oikein työn ja tuskan takana herääminen - tai oikeastaan se sängystä nouseminen. Mä oon saattanut maata pitkiä aikoja vaan sängyllä Oliverin kanssa, ilman, että oon saanut itseäni ylös. Useesti mä oon nukahtanut uudelleen ja herännyt jonkin ajan päästä (saman rumban mahdollisesti toistaen). Tämä aamu oli poikkeus - mä nousin ihan älyttömän nopeesti, koska olin sattunut Snapchattia selatessa huomaamaan, että kaverit oli päivitellyt ensilumesta kuvia. Minäkin haluan nähdä!- oli mun eka ajatus. Vaikka tälläkin hetkellä ulkona on harmaata, tuo pieni säätilan muutos, jota ensilumeksikin kutsutaan, on saanut minuun ihan älyttömästi energiaa. Jos satuitte törmäämään tänä aamuna lenkkeilijään, joka oli ihan fiiliksissä lumisateessa - se olin mä. Mä en vaan voinut lakata hymyilemästä - niin hyvä fiilis siitä tuli!
Mutta asista kukkaruukkuun.
Nämä kuvat ovat melkeinpä kuukauden takaa - iltapäivältä, kun me Coran kanssa käytiin ekaa kertaa kuvaamassa yhdessä. Onnistuttiin just saamaan talteen auringon viimeiset säteet - ajoitus oli siis aika bueno! Kuten kuvista voi huomata, mä olen onnellinen. Onnellinen siitä, että mulla on ihania ystäviä ja elämä hyvin. Turha on stressata turhia asioista, joille ei mitään voi (syyllistyn tähän hyvin usein). Tuonakin päivänä mulla oli suomeksi sanottuna ollut hyvin vittumainen päivä yliopistolla, mutta Coran seura piristi - en mä voinut olla enää pahalla tuulella!
Asusta sen verran, että se toi mulle mieleen otsikonmukaisesti Nuuskamuikkusen - en tiedä miksi. Farkut on Kappahlista, t-paita GinaTricotista ja villatakki on kesän alelöytö BikBokista. Hattu on peräisi H&M:ltä ja kangaskassi UhanaDesignin mallistoa muutaman vuoden takaa. Kukallisen vansit on yksi niistä kolmesta kenkäparista, jotka kotiutin Helsingin reissulta. Kello on Championin.
Mutta nyt mä lähden syömään vähän lounasta! Vielä olisi yksi ryhmätapaaminen jäljellä ennen viikonloppua. Illalla mä lähden (taas) kohti kotikotia - tällä kertaa sen takia, että Oliverilla on huomenna iso päivä.... ;)
Mukavaa torstain jatkoa ja alkavaa viikonloppua :)
Ei kommentteja