maanantai 9. kesäkuuta 2014

8. STRANGER

PicMonkey Collage4
PicMonkey Collage5
PicMonkey Collage6
Kummajainen, tuiki tuntematon, minä.

Näin ajattelisi varmasti Heidi 16v, jos tietäisi, minkälainen ihminen olen nykyään. Lapsuuttani väritti hyvin syvä inho liikuntaa kohtaan - juontaen juurensa koululiikunnasta saatuihin traumoihin. Olin lapsena aina hieman pyöreähkö, nuorena lievästi ylipainoinen. Ei meillä mitenkään superepäterveellisesti oo koskaan syöty, mutta herkkuja kyllä liikaa ja liian usein. Se näkyi ja tuntui, mutta ei riittänyt tahto sen lopettamiseen.

Vuosi sitten minä ja äiti päätettiin, että nyt saa riittää.

Ja nyt, tässä sitä ollaan - vieläkin hieman ylipainoa, mutta se on toissijaista. Tärkeintä on se ajatusmaailma, minkä olen onnistunut muuttamaan vuoden aikana. Reilu vuosi sitten ajattelin liikunnan olevan vihonviimeinen asia, nyt se on elämäntapa - mä tuun hulluks jos en pääse lenkille tms. Kiloja on lähtenyt muutama, kunto on noussut kohisten, lihaksia on tullut ja senttejä on lähtenyt noin 30 cm. Ei ehkä jollekin paljon, mutta itse olen tyytyväinen. Mutta itse olen ennen kaikkea ylpeä äidistäni, joka rupesi tähän projektiin mun kanssa ja on onnistunut pudottamaan jo reilut 20 kg! Proud of you mom! 

Kummajainen - se olen minä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti