SOUTUINTERVALLI OHJELMA

Yksi mun kesän kirjoittamattomista tavoitteista oli opetella suotamaan. Joo, kuulostaa naurettavalta, mutta tällä on oikeasti melko tärkeä rooli Crossfitissa.

Keväällä treeneissä soutaessa tuntui, että soutamiseen kuluu paljon "ylimääräistä" energiaa - soutaminen ei ole tehokasta. Tämä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti kaikkeen muuhun tekemiseen treeneissä, jotka sisältää soutua. Ei siis auttanut muu, kuin etsiä käsiini tekniikkavideoita/kisasuorituksia sekä ohjelma, jonka mukaan edetä.

Ystäväni Googlen avulla löytyikin helposti soutuintervalliohjelma, johon uskalsin luottaa. Kyseessä on Mikko Salon kehittämä soutuohjelma, jonka nimeen moni crosfittaaja vannoo. Näin ollen uskalsin toivoa omallakin kohdalla kehitystä. Ohjelma kesti kaikkineensa seitsemän viikkoa (viisi viikkoa ilman alku- ja lopputestausta). Ohjelman tukena käytin netistä löytämiäni erinäisiä tekniikkavideoita, joiden avulla tulin tietoisemmaksi omista tekniikkavirheistäni.

1. viikko: 5 kilometrin testisoutu

2. viikko: 24 x 250m /15s palautus

3. viikko: 12 x 500m /30s palautus

4. viikko: 8 x 750m /45s palautus

5. viikko: 6 x 1000m /1 min palautus

6. viikko: 3 x 2000m /2 min palautus

7. viikko: 5 kilometrin testisoutu

Ensimmäisellä ja viimeisellä viikolla siis suoritetaan testisoutu, jotta kehittymistä voi konkreettisesti verrata. Viikoilla 2-6 puolestaan soudetaan intervalleja, joiden yhteispituus on aina 6000m. Niin simppeliä, mutta myös niin tehokasta! Taattu hikitakuu.

Ohjelman alussa mun vetotiheys oli noin 30-34 vetoa/minuutti ja keskivauhti esimerkiksi tuossa 1. viikon testisoudussa 2:22/500m. Jakson lopussa vetotiheys oli vakiintunut 25-28 vetoon/minuutti ja keskivauhti tuossa viimeisessä testisoudussa oli ~2:10/500m. 7. viikolla tuo 5 kilometriä taittui melkein kaksi minuuttia nopeammin kuin viikolla 1. Lyhyessä ajassa siis melkoinen muutos!

Mun kokemuksella voin sanoa, että rankimpia oli ohjelman 2. ja 3. viikko, sillä lyhyemmissä vedoissa pystyi vetämään kovempaa ja nopeammin itsensä "loppuun", kun taas pitkissä vedoissa piti pitää tasaista vauhtia pidempään. Ei sillä, ei nuo tonnin ja kahden tonnin vedotkaan mitään helppoja ollut. Hikisiä, mutta kivoja!

Veikkaanpa, että tämä ohjelma ei todellakaan jäänyt kertaluontoiseksi, vaan otan soudun suhteellisen säännölliseksi osaksi omia treenejä.